Viime viikonloppuna järjestettiin toista kertaa Korjaamon kirjamarkkinat. En ollut paikalla viime vuonna, enkä valitettavasti tälläkään kertaa päässyt kuin sunnuntaina vasta pari tuntia ovien aukeamisen jälkeen. Ehdin kuitenkin seurata haastatteluja ja keskustelupaneeleja sekä tutustua tapahtumaan. Päällimmäinen kirjamarkkinoista jäänyt vaikutelma oli, että se oli mukava ja rento kirjallisuustapahtuma, joka on inhimillisemmän kokoinen kuin Helsingin Kirjamessut. Voihan Messukeskuksessa tehdä paljon enemmän löytöjä sen silkan koon vuoksi, mutta pidin siitä, miten Korjaamon kirjamarkkinoilla pystyi näkemään kaiken myytävän kirjallisuuden ilman että se kävi urheilusta. Kirjoja oli myynnissä myös aika paljon tilojen kokoon nähden. Itse Korjaamo oli viihtyisä paikka, ja tilat kahteen osaan jakava sisäpiha piti huolen siitä, että tapahtuma tuntui aurinkoiselta ihan kirjaimellisesti.

Seurasin alusta loppuun Laura Honkasalon haastattelun ja outoa sekä vierasta kirjallisuudessa käsittelevän keskustelupaneelin, jossa keskustelivat Virpi Hämeen-Anttila, Juhani Karila ja Katja Kettu. Honkasalon kirja Nuukaillen eli kuinka pelastin kukkaroni ja maailman (Kirjapaja) käsittelee edullista elämistä ja sen hyviä vaikutuksia niin henkilökohtaiselle taloudelle kuin ympäristölle. Yleisö oli riittävän pieni, jotta haastattelu pystyi toisinaan muuttumaan keskusteluksi Honkasalon, haastattelijan ja yleisön välillä. Tällaista yhteyttä on vaikea saavuttaa isommissa tapahtumissa. Haastattelu oli minulle erityisen mielenkiintoinen, koska olen miettinyt viime aikoina samoja asioita. Olemassaolevaan tyytyminen ja käytettynä ostaminen tuntuu järkevältä etenkin elektroniikan osalta. Opin myös uutta: en tiennyt esimerkiksi sitä, että vaatteen laatua pystyy arvioimaan sen painon perusteella. Laadukas kangas on yleensä painavampaa kuin heikkolaatuinen. Nyt kun tuota miettii, niin tuntuuhan se järkeenkäyvältä.

Paneelikeskusteluun osallistui Granta-aikakauskirjaan kirjoittaneita kirjailijoita. Uusin numero käsittelee outoutta, mikä oli myös paneelin aiheena. Pidin erityisesti siitä, kun keskustelijat ottivat esiin Stephen Kingin ja sen, että hänet on leimattu liian selkeästi kauhukirjailijaksi. Minua on aina viehättänyt Kingin kirjoissa niiden outous eikä se kauhu, ja oli mahtavaa, että keskustelijat kiinnittivät huomiota tähän Kingin puoleen. Vaikka en ole lukenut Kingiä vuosiin, hänen kirjat saivat minut lapsena toden teolla innostumaan lukemisesta (outoa kyllä tämäkin), joten pidin paneelissa etenkin tästä.

Valitettavasti taloudellinen tilanteeni opiskelijana pakotti minut nuukailemaan, enkä voinut tehdä kirjamarkkinoilla löytöjä. Aion kuitenkin mennä Korjaamon kirjamarkkinoille seuraavanakin vuonna ja toivottavasti tuon silloin mukanani myös luettavaa!